STNR -refleksi tekee istumisesta tuskaisen vaikeaa

Olitko sinä luokallasi se tyyppi, joka teki tehtävät “pulpetilla” maaten? Edelleen istuminen on tuskaista, sillä et löydä mukavaa asentoa? Siksi päädyt usein nojaamaan käsiin tai nostamaan jalat penkille. Istumisen tuska vie kapasiteettia ja häiritsee keskittymistä, toisin sanoen ruuhkauttaa hermostoasi. Ja kun joudut istumaan asiallisesti vaikkapa palaverissa, saat ainoastaan kireät lihakset ja kuormittuneen olotilan. Arhg, istumisen tuska! Tässä blogissa opit, mistä istumisen tuskassa on kyse ja miten STNR-refleksi voi vaikuttaa istumisen vaikeuteen.

Koska opinahjomme alkaa yhteiskunnassamme varhain, joudumme istumaan elämämme aikana paljon. Käytännössähän se on sitä, että pöydän äärellä pitää istua “kunnolla” ja keskittyä tarkasti opetukseen.

Sensomotorinen kehitys onkin isossa roolissa kouluvalmiuksien saavuttamisessa. Esimerkiksi se, että istuminen ei tuota tuskaa ja ylipäätään onnistuu, on yksi tärkeimmistä valmiuksista opintielle. Sillä kyllähän penkissä härvääminen vie luonnollisesti keskittymistä sekä kapasiteettia itse opiskelulta.

Istumisen ei pitäisi tuntua missään

Istuminen on asennon ylläpitoa, yhtälailla kuin seisominen. Asennon ylläpitäminen tapahtuu automaattisesti ilman, että joudut asiaa aktiivisesti miettimään ja antamaan jatkuvaa “istu, istu” -käskyä lihaksille. Toisin kuin tahdonalaiset liikkeet, kuten vaikka kyykky tai puntin nostaminen salilla -lähtökohtaisesti ne eivät lähtökohtaisesti tapahdu itsestään, vaan vasta päättäessäsi  tehdä ne.

Hermoston kapasiteetista suurin osa menee asennon ylläpitoon

Tahdonalaisia liikkeitä tehdessä asennon ja tasapainon ylläpito toimii taustalla aina, koko ajan ja huomaamattasi. Mielenkiintoinen yksityiskohta onkin se, että vain hermostosta 10-20% säätelee isoja liikkeitä, jotka päätät tehdä. Loput 80-90% on asennon hallintaa ja tasapainon ylläpitoa. Tahdonalaiset liikkeet ovat siis hyvin pieni osa lihastyöstä, jota hermostosi ohjaa koko ajan. 

Jos asennon ylläpitämisessä on häikkää, voi istuminen tuottaa tuskaa. Sinun on hankalaa pitää asentoa yllä. Haluat röhnöttää pöydän päällä, nojailla käsiin tai “lukita” kehosi kiinni esimerkiksi ristimällä kädet ja jalat, jotta pystyt olemaan. Tuska alkaakin siitä, kun ei ole sopivaa makoilla palaverissa pöydän päällä ja joudut siitä syystä “pakottamaan” kehosi istumaan suorassa ja ryhdissä.

Jos asennon ylläpidosta vastaavat lihakset eivät toimi oikein, joudut tekemään kaiken pinnallisilla isoilla lihaksilla, syvien tukilihasten ollessa untenmailla. Tämän seurauksesta joudut koko ajan vähän kuin pinnistellä tietoisesti asennon ylläpitämistä. Jonka seurauksesta saat lihasjännitystä ja jumeja kehoon. Tämä jos joku vie ihan hirveästi kaistaa ja tuo turhaan kuormitusta hermostoosi.

Asennon hallinta sensomotoriikan näkökulmasta

Se, että jaksat ylläpitää hyvää istumisasentoa edellyttää hyvää tasapainoaistin, liike- ja asentoaistin (proprioseptiikka), sekä tuntoaistin hyvää yhteistoimintaa. Asennonhallinnan heikkous nimittäin kertoo siitä, että sinulle on työlästä säilyttää asento painovoimaa vastaan. Näiden eri aistijärjestelmien tehokkaan toiminnan rakentuminen on alkanut jo varhaisissa vaiheissa, joissa pieni vauva harjoittelee kehonhallintaa painovoimaa vastaan sekä harjoittelee liikkumista.

Hyvää ryhtiä ei kannata kuitenkaan tavoitella

Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että “hyvässä ryhdissä” istuminen koko pitkän työpäivän on vanhentunut ajatusmalli. Tämä hyvä ryhti -ajattelu voi johtaa pahimmillaan siihen, että asentoa pidetään yllä niillä pinnallisilla lihaksilla. Mikään staattinen asento pitkäaikaisesti ei ole tavoiteltava tila. Paras asento on aina seuraava asento.

STNR -refleksi istumisen tuskan takana 

STNR-refleksi voi olla yksi taustatekijä istumisen vaikeuden takana. Refleksin vaikutus näkyy kehossa siten, että kehon ylä- ja alaosa liikkuvat suhteessa toisiinsa eri suuntiin. Eli kun pää kallistuu taakse, lantio koukistuu ja kädet suoristuvat. Ja kun pää kallistuu eteen, kädet koukistuvat ja lantio ojentuu. 

Tämä pään ja lantion liikkeiden välinen suhde on tärkeää silloin, kun lapsi alkaa harjoittelemaan konttaamista. Refleksi nimittäin auttaa vauvaa uhmaamaan painovoimaa, kun se työntää itsensä ylös konttausasentoon.

Konttaaminen onkin hyvin tärkeä vaihe ennen pystyasentoon siirtymistä. Konttausvaihe auttaa STNR-refleksin integroitumisessa, jonka myötä opimme käyttämään kehon ylä- ja alaosaa itsenäisesti. 

Jos refleksi ei integroidu, esimerkiksi tilanteessa jossa lapsi ohittaa konttaamisvaiheen, pään liike vaikuttaa lantion ja käsien asentoon. Juuri se tekeekin istumisesta tuskaista. Yleensä tämä aiheuttaa löhöämistä penkissä tai asennon lysähtäminen pöydän päälle.

Konttaaminen on tärkeä kehitysvaihe

Oletko sinä kontannut pienenä? Joskus konttaaminen voi jäädä pois lapsen kehityksestä. Siihen on monia syitä: taustalla voi vaikuttaa ATNR-niminen refleksi, lapsi saatetaan laittaa liian varhain esim. kävelytuoleihin tai älylaitteiden pariin tai lapsella on jokin sisäinen syy, miksi hän ei viihdy makuuasennossa ja pyrkii varhain pystyyn (mm. refluksitauti).

Kuitenkin jos perheen kokonaistilanne huomioiden on mahdollista, olisi hyvä tukea sensomotorista kehitystä tukemalla aktiivisesti vauvan ryömimis- ja konttaamisvaihetta. 

Huono silmä-käsikoordinaatio ruuhkauttaa hermostoa

Opiskeluvalmiuksien ja (jouhevasti toimivan hermoston) näkökulmasta tarvitaan lisäksi myös hyvää silmä-käsikoordinaatiota istumisen lisäksi. Sitä tarvitaan kirjoittamisessa sekä kopiointitehtävissä, missä katsetta siirretään vuoroin kauas (taululle) ja lähelle (oppikirjaan).

Harvoin tulee edes ajatelleeksi, miten tärkeässä roolissa silmämme ovat. Silmien toiminta harjaantuu kaiken lisäksi hyvin varhaisissa vaiheissa. (Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä tehostaa silmien toimintaa.) Konttausvaihe ikäänkuin viimeistelee silmien mukautumiskyvyn lähelle ja kauas katsottaessa, sopeuttaen silmien kauko- ja lähietäisyyden välistä vuorottelua. Lisäksi se auttaa silmiä ylittämään keski-linjan, kun lapset katsovat kontatessaan omia maassa liikkuvia käsiään. 

Haasteet silmä-käsikoordinaatiossa voivat näkyä lapsella kouluympäristössä. Voi olla tuskallista katsoa taululle ja takaisin kirjaan, jos kauko-lähimukautuminen ei toimi optimaalisesti. “Normaalisti” tämä kauko-lähimukautuminen vie muutaman sekunnin. Jos tämä ei ole kehittynyt, voi viedä jopa puoli minuuttia ennen kuin lapsi löytää kirjasta oikean kohdan. Tämä jos jokin kuormittaa jälleen kerran hermostoa. Lisää turhaa stressiä ja vie kapasiteettia itse oppimiselta. 

Eikä aikuisuus tai työelämä suojele tältä ilmiöltä, mikäli se on seurannut lapsuudesta asti mukana. Työelämä voi olla kuormittavaa ihan siitä syystä, että hermostosi ei toimi jouhevasti ja tehokkaasti joutuessasi pinnistelemään paljon, ihan “peruasioiden” äärellä. Olen kirjoittanut blogitekstin silmistä ja niiden vaikutuksesta koko kehoon. Voit lukea tekstin täältä.

STNR-refleksi ja silmien liikkeet

STNR-refleksin ollessa aktiivisena erityisesti pystysuunnan silmien liikkeet voivat olla heikentyneet. Silmien tulisi liikkua kaikkiin ilmansuuntiin sulavasti. Jos näin ei ole, liikkeet ovat ratasmaisia. Jälleen kerran, ratasmainen liike kuormittaa silmiä, hermostoa ja vaikuttaa esimerkiksi tasapainoon, sillä näkeminen on tiiviissä yhteydessä tasapainoelimeen. Seurauksena voi olla silmien väsymistä, huimausta ja pahoinvointia. Vaikutukset voivat siis ulottua hyvin pitkälle.

Testaa omien silmien toiminta näin

Voit testata omien silmien liikkeitä katsomalla esimerkiksi liikkuvaa kynää. Tee kynällä kaikki ilmansuunnat rauhallisesti, sellaisella etäisyydellä, että silmät eivät mene kieroon. Havainnoi samaan aikaan tuntemuksia silmissäsi. Väsyykö ne? Onko jokin suunta vaikean tuntuinen? Tarkkaile lisäksi silmien liikkeitä: onko se sulavaa tai ratasmaista? Onko molempien silmien liike samanlaista? Silmien liikkeitä on mahdoton arvioida ilman videointia. Ota siis lähikuvaa videolle, kun teet testausta.

Aktiivisen STNR-refleksin vaikutukset: 

STNR-refleksi aktivoituu silloin, kun lapsi alkaa hakeutumaan konttausasentoon. Refleksi integroituukin konttausvaiheen myötä. Jos refleksi ei syystä tai toisesta integroidu, näkyy se eri tavoin kehossa ja arjessa. Sinulla voi olla:

• Huono ryhti ja lysähtänyt asento. 

• Makoilet pöydän päällä tai nojailet käsiisi.

• Haluat nostaa jalat penkille, pitää toisesta jalasta kiinni istuessa tai sinulla on tapana käsien ja jalkojen ristiminen tai nilkkojen kiepsautus penkin jalkojen ympäri. Näitä tehdään siksi, että se “lukitsee” asentoa ja poistaa istumisen tuskaa, kun asento ei pääse lysähtämään eikä sitä tarvitse niin paljon pitää aktiivisesti yllä. 

• Heikko silmä-käsi -koordinaatio: syöminen on ollut sotkuista lapsena tai pallopelit eivät ole olleet sinun juttusi.

• Työläyttä mukauttaa näköä kauas- ja lähelle. Kopiointitehtävät ovat siksi työläitä ja hitaita. Silmät väsyvät ja hermoston turha kuormitus kasvaa. Tämä ruuhkauttaa ajattelua ja syö toimintakapasiteettiasi.

• Ollut vaikeus oppia uimaan (sukeltaminen onnistuu), koska painovoimaa vastaan uhmaaminen on ollut vaikeaa. 

• Keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ylläpitämisen vaikeus.

Miten aktiivinen STNR-refleksi sammutetaan?

Ensiksi tulee arvioida onko STNR-refleksi aktiivisena kehossa. Siihen on olemassa yksinkertainen liiketesti, joka on kuvattu mm. kirjassa “Neuromotor Immaturity in Children and Adults”. Testauksessa arvioidaan mitä kehossasi tapahtuu, kun olet konttausasennossa.

Jos aktiivinen STNR-refleksi löytyy, aloitetaan hoitoliikkeen tekeminen kotiharjoitteena. Mukaan voidaan myös ottaa hoitoliikkeet. Hoitoliikkeissä tehdään lihasjännityksiä vastusta vasten. Kun refleksin vaikutus saadaan kehosta pois, on tärkeää lähteä harjoittamaan syviä tukilihaksia, rauhoittamaan pinnallisten lihasten työskentelyä sekä opettelemaan vanhojen tapojen tilalle uusia tapoja.

Terkuin,
Rosa Ikäheimonen

Varaa aika sensomotoriseen valmennukseen

Teen sensomotorista valmennusta Keravalla, jossa kartoitetaan myös STNR-refleksin aktiivisuutta. Kartoituksessa kartoitetaan laajemmin hermoston toimintaa ja refleksien kartoitus on yksi osa kokonaisuutta. Lue lisää sensomotorisesta valmennuksesta täältä.

Käytettyjä lähteitä:

Goddar Blythe Sally. 2014. Neuromotor Immaturity in Children and Adults.

Goddar Blythe Sally. 2023. Reflexes, Movement, Learning & Behaviour: Analysing and Unblocking Neuro-motor Immaturity.

Laurinsalo Veli. Miksi en opi?