Osa 1 Näin saat hermoston tasapainoon: vagus- eli kiertäjähermo
Tiedät kyllä, että olisi hyvä keskittyä palautumiseen, mutta hengitysharjoitukset eivät välttämättä ole sinun juttusi. Olet saattanut huomata, että kehosi käy ylikierroksilla, mutta rentoutuminen onkin super vaikeaa. Tässä kolmiosaisessa blogissa annan uudenlaisia näkökulmia hermoston tasapainon saavuttamiseksi aivoja treenaamalla. Blogisarjan ensimmäisessä osassa pureudumme vagus- eli kiertäjähermoon.
Tässä blogisarjassa esittelen kolme aspektia, jotka kietoutuvat toisiinsa tärkeällä tavalla. Nämä ovat: vagus- eli kiertäjähermo, interoseptio eli kehoaisti sekä insula eli aivosaareke. Luettuasi sarjan ymmärrät, mikä rooli aivoilla ja hermostolla on kokonaisvaltaisesti terveyteesi aina jumien selätyksestä parempaan palautumiseen. Kyllä hengitysharjoitukset kuuluvat tähänkin kokonaisuuteen, mutta kokonaisuuteen liittyy myös niin paljon paljon muutakin!
Autonomisen eli stressi- ja lepohermoston tasapaino on pohja hyvinvoinnille kehossasi. Esimerkiksi erilaiset keholliset tuntemukset ja oireet koetaan voimakkaampina silloin, kun autonomisen hermoston toiminta ei ole tasapainossa. Pitkittyessään tämä tila altistaa mm. erilaisille jumi- ja kiputiloille ja palautumisen haasteille.
Vagus- eli kiertäjähermo
Vagus- eli kiertäjähermo on yksi merkittävin lepohermoston toiminnasta vastaava hermo. Lepohermoston toimintaa aktivoi muutkin hermot, mutta eivät niin laajasti. Kiertäjähermon rooli onkin merkittävä siksi, että se on levinnyt hyvin laajasti kehon eri osiin, kuten keuhkoihin, sydämeen, nieluun ja ruoansulatuselimistöön. Kiertäjähermo aktivoituu silloin, kun se saa signaaleja, että kehosi on tai on siirtymässä lepotilaan tai sitä aktivoidaan tarkoituksellisesti tavoitteena siirtyä lepotilaan, esimerkiksi jonkun kehollisen harjoituksen avulla.
Stressihermosto puolestaan on käynnissä silloin, kun olet toiminnan tilassa, vaikkapa työtä tehdessä, arjen askareita puuhatessasi tai silloin kun treenaat. On siis täysin normaalia ja välttämätöntä, että stressihermosto aktivoituu. Ilman sitä et oikein pystyisi toimimaan ja elämään elämääsi.
Jos kehosi on (syystä taikka toisesta) suhteellisesti enemmän stressi- kuin lepotilassa, voi tämä normaali ja luonnollinen hermoston tilojen välinen vaihtelu olla häiriintynyt. Tällöin saatetaan puhua vireystilojen säätelyn haasteista, joista voit lukea lisää täältä. Epätasapaino vaihteluiden välillä lisää kehossa hyvin laajan skaalan erilaisia kehossa ja mielessä tuntuvia oireita. Esimerkiksi herkkyys kokea kipua laskee, kun keho ei pääse riittävästi palautumaan.
Miten kiertäjähermoa voi aktivoida?
Kiertäjähermoa voidaan aktivoida niiden alueiden kautta, minne se on levittynyt. Siitä syystä mm. rauhallinen hengitys on mitä mainioin tapa aktivoida tätä hermoa. Syvä palleahengitys liikuttaa pallealihasta, joka aktivoi kiertäjähermoa. Tämä aktivaatio on ikäänkuin viesti aivoille että nyt kehon sisäinen tila muuttuu lepotilaan.
Palleahengityksen myötä rauhoitut, jonka myötä syke laskee ja sykevälivaihtelu kasvaa. Nämä ovat jälleen tärkeitä viestejä kehon sisäisen tilan muutoksesta levon suuntaan.
Kiertäjähermoa voi aktivoida myös esimerkiksi nielun kautta, korvasta sekä erilaisilla kiertäjähermoon kohdistuvilla venytyksillä ja avaavilla liikkeillä. Hengitysharjoitukset eivät siis suinkaan ole ainut ja “oikea” tapa aktivoida kiertäjähermoa.
Yhteenveto
Vagus- eli kiertäjähermon toiminta on merkittävässä roolissa stressi- ja lepohermoston toiminnassa ja vireystilan säätelyssä. Vagus- eli kiertäjähermon aktivointi saa aikaan sen, että kehon monet eri sisäiset toiminnot siirtyvät taistele- ja pakene tilasta lepotilaan. Tämä on hyvin tärkeä tapahtumaketju silloin, kun haluat laskea stressiä kehosta ja siirtyä rentoutumisen ja palautumisen olotilaan.
Siirry seuraavaksi lukemaan blogisarjan osa 2:
