Osa 1 Aivojen ja hermoston vaikutus hyvinvointiin: vagus- eli kiertäjähermo
Tiedät kyllä, että olisi hyvä keskittyä palautumiseen, mutta hengitysharjoitukset eivät välttämättä ole sinun juttusi. Olet saattanut huomata, että kehosi käy ylikierroksilla, mutta rentoutuminen onkin super vaikeaa. Tässä kolmiosaisessa blogissa annan uudenlaisia näkökulmia palautumisen edistämiseen aivoja ja hermostoa treenaamalla. Blogisarjan ensimmäisessä osassa pureudumme vagus- eli kiertäjähermoon.
Blogisarjassa esittelen kolme aspektia, jotka kietoutuvat toisiinsa tärkeällä tavalla. Nämä ovat: kiertäjähermo, kehoaisti sekä aivosaareke. Luettuasi sarjan ymmärrät, mikä rooli aivoilla ja hermostolla on kokonaisvaltaisesti terveyteesi aina jumien selätyksestä parempaan palautumiseen. Kyllä hengitysharjoitukset kuuluvat tähänkin kokonaisuuteen, mutta kokonaisuuteen liittyy myös paljon paljon muutakin!
Stressi- ja lepohermoston tasapaino on pohja hyvinvoinnille kehossasi. Erilaiset kivut ja kolotukset koetaan voimakkaampina silloin, kun kehon palautuminen ei ole tasapainossa. Pitkittyessään tämä tila altistaa mm. erilaisille jumi- ja kiputiloille ja palautumisen haasteille.
Vagus- eli kiertäjähermo
Vagus- eli kiertäjähermo on yksi merkittävin lepohermoston toiminnasta vastaava hermo. Lepohermoston toimintaa aktivoi muutkin hermot, mutta eivät niin laajasti. Kiertäjähermon rooli onkin merkittävä siksi, että se on levinnyt hyvin laajasti kehon eri osiin, kuten keuhkoihin, sydämeen, nieluun ja ruoansulatuselimistöön. Kiertäjähermo aktivoituu silloin, kun se saa signaaleja, että kehosi on tai on siirtymässä lepotilaan tai sitä aktivoidaan tarkoituksellisesti.
Stressihermosto puolestaan on käynnissä silloin, kun olet toiminnan tilassa, vaikkapa työtä tehdessä, arjen askareita puuhatessasi tai silloin kun treenaat. On siis täysin normaalia ja välttämätöntä, että stressihermosto aktivoituu. Ilman sitä et oikein pystyisi toimimaan, toisin sanoen elämään elämääsi.
Jos kehosi on (syystä taikka toisesta) suhteellisesti enemmän stressi- kuin lepotilassa, voi tämä normaali ja luonnollinen hermoston tilojen välinen vaihtelu olla häiriintynyt. Epätasapaino vaihteluiden välillä lisää kehossa jumitilaa, kipuja ja kolotuksia. Esimerkiksi herkkyys kokea kipua laskee, kun keho ei pääse riittävästi palautumaan.
Miten kiertäjähermoa voi aktivoida?
Kiertäjähermoa voidaan aktivoida niiden alueiden kautta, minne se on levittynyt. Siitä syystä mm. rauhallinen hengitys on mitä mainioin viesti aivoille kertomaan kehon sisäisen tilan muutoksesta. Rauhoittuessasi syke laskee ja sykevälivaihtelu kasvaa. Nämä ovat tärkeitä viestejä kehon sisäisen tilan muutoksesta levon suuntaan.
Kiertäjähermoa voi aktivoida mekaanisesti myös esimerkiksi nielun kautta, korvasta, erilaisilla kiertäjähermoon kohdistuvilla venytyksillä ja avaavilla liikkeillä. Hengitysharjoitukset eivät siis suinkaan ole ainut ja “oikea” tapa aktivoida kiertäjähermoa.
Siirry seuraavaksi lukemaan blogisarjan osa 2:
