Osa 2 Aivojen ja hermoston vaikutus hyvinvointiin: interoseptio eli kehoaisti

Tiedät kyllä, että olisi hyvä keskittyä palautumiseen, mutta hengitysharjoitukset eivät välttämättä ole sinun juttusi. Olet saattanut huomata, että kehosi käy ylikierroksilla, mutta rentoutuminen onkin super vaikeaa. Tässä kolmiosaisessa blogissa annan uudenlaisia näkökulmia palautumisen edistämiseen aivoja ja hermostoa treenaamalla. Blogisarjan toisessa osassa pureudumme interoseptioon eli kehoaistiin. 

Avainasemassa lepohermoston toiminnassa onkin edellisessä tekstissä mainitsemani sisäisen tilan muutos. Ei niinkään se, että aktivoidaan kiertäjähermoa suorittamalla hengitysharjoitusta. Saatat nimittäin näennäisesti ”rentoutua” ilman, että saat kehon sisäisen tilan muutosta aikaiseksi.

Siksi onkin erityisen tärkeää kehittää tietoisuutta kehon sisäisestä tilasta, jota kutsutaan interoseptioksi. Kiertäjähermon aktivointi on tässä yhteydessä tärkeää siksi, että aivot saavat sen kautta tehokkaasti tietoa kehon sisäisestä tilasta. 

Jos etsit keinoja hermoston eri tilojen vaihtelun harjoitteluun, rentoutumiseen ja stressin lievitykseen sinun ei tarvitse aloittaa hengitysharjoituksista.

Mielestäni on paljon viisaampaa treenata ensin kehoaistia, koska on tärkeää tunnistaa miltä ylipäätään erilaiset hermoston tilat tai harjoitteet tuntuvat juuri sinun kehossasi. 

Jos et osaa yhtään sanoa onko jokin harjoite sinun keholle hyvä vai huono, tai olet ihan eksyksissä sen suhteen, miltä lepohermoston tila tuntuu: kehoaistia treenaamalla kehityt siinä. Ja se on reitti onnistuneisiin rentoutumisharjoituksiin.

Tästä syystä kehoaistin treenaaminen on tärkeää

Tietoisuus kehon eri tiloista auttaa sinua ennen kaikkea ohjaamaan omaa toimintaa oikein. 

Kiire, ärsyketulva ja pitkittynyt stressitila kehossa heikentävät tätä kehoyhteyttä. Tällöin puhutaan heikosta interoseptiokyvystä, jolloin kehon viestit tulkitaan ”väärin”. Tästä esimerkkinä voi olla esimerkiksi se, että kun olet väsynyt tulkitset sen näläksi ja syöt, vaikka sinun olisi tullutkin levätä ja kerätä voimavarojasi. 

Nämä väärät tulkinnat johtavat lopulta pitkän ajan kuluessa esimerkiksi siihen, että stressi kehossasi pitkittyy. Pitkittynyt stressi näkyy yleensä erilaisina oireina kehossa, kuten: vaikeutena rentoutua, kokonaisvaltaisena lihasten jumitilana, kipuina tai kolotuksina tai alipalautumisena. 

Aina kehoaistin vahvistaminen ei ole viisasta

Vaikka nykyihmisen kiire ja ärsyketulva ovatkin usein etäännyttäneet meidät kehostamme, joskus tilanne voikin olla toisin. Jotkut ihmiset voivat olla hyvinkin herkkiä aistimaan kehon sisäistä tilaa, jolloin ainakaan interoseptiota ei kannata vahvistaa lisää.

Joillakin henkilöillä sen sijaan voi olla vaikeus tai kyvyttömyys tunnistaa tai kuvata omia tunteitaan ja kehollisia kokemuksiaan. Tätä kutsutaan aleksitymiaksi, ja tällöin tarvitaan terveydenhuollon ammattihenkilön arviota ja hoitoa.

Voi olla myös tilanteita, jolloin oman kehon tuntemuksiin keskittyminen voi nostaa vaikeita tunteita ja kokemuksia pintaan. Jos havaitset tällaisia tuntemuksia itsessäsi, voi olla turvallisinta työstää hermostoa ja tehdä kehollisia harjoitteita terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. 

Olet nyt saanut lukea kahdesta tärkeästä aspektista, kiertäjähermosta sekä kehoaistista. Lue seuraavaksi blogisarjan viimeinen osa 3.