Primitiivirefleksillä sekä sensomotorisella kehityksellä on yhteys oppimisvaikeuksiin. Kokoan tähän blogiin tietoa ja tutkimuksia aiheesta. Päivitän tekstiä sitä mukaan kun tietoa tulee vastaan.

Sensomotorista valmennusta ja primitiivirefleksityöskentelyä tehdään ADHD-diagnoosin saaneiden henkilöiden kanssa. Tänne kokoan tutkimuksia, joita on tehty primitiivirefleksien ja ADHD:n yhteydestä. Päivitän tekstiä sitä mukaan, kun tutkimuksia tulee vastaan.

Käytkö aina hiukan kierroksilla ja pysähtyminen on sinulle vaikeaa? Ärsyynnyt kun ihmiset ympärillä kommentoivat, että sinun pitäisi rauhoittua. Tiedät kyllä hengitysharjoituksien hyödyt ja olet lukenut meditoinnista. Eikä kyse ole siitä, että et toivoisi keinoja kierrosten laskuun. Totaali pysähtyminen silloin, kun on mennyt jo pitkään lujaa on vain äärimmäisen vaikeaa ja se saattaa tuntua ahdistavalta. Rytminen liikeharjoittelu voisi olla vaihtoehto kierrosten laskemiseen. Niitä tehdessä ei totaalipysähdytä tai keskitytä hengitykseen. Ne ovat lempeitä, rauhoittavia ja luonnollisia liikemalleja, joissa pieni luonnollinen ja rauhoittava liike ja keinutus koko kehon läpi laskee kierroksia.

Vältteletkö kirjoittamista viimeiseen asti, koska se tuottaa sinulle tuskaa? Onko käsialasi ollut aina huonoa ja aina kirjoittaessa puristat kynää rystyset valkoisena? Kaiken lisäksi hyvän asennon löytäminen kirjoittaessa on hankalaa. Äh, mieluummin et kirjoita, kuin kirjoitat! Voi myös olla, että kaikki pikkunäprääminen on aina ollut sinulle hankalaa. Tai olet jumppatunnilla se, joka menee oikealle kun myy ryhmä jumppaa vasemmalle? Tämä kaikki on tiiviisti sidoksissa sensomotoriikkaan ja refleksimaailmasta käsin taustavaikuttajana saattaa olla ATNR-niminen refleksi. Tässä blogissa opit, miten ATNR-refleksi voi vaikeuttaa kirjoittamista, ja mitä muita arjen haasteita se voi aiheuttaa.

Oletko kärsinyt huimauksesta, päänsäryistä tai näön utuisuudesta? Kenties lukeminen on ollut sinulle aina hiukan hidasta ja työlästä. Rivit pomppivat ja on vaikeaa muistaa luettua. Silmien toiminnan häiriö voi olla yksi selittävä tekijä edellä mainittujen oireiden taustalla. Perinteisesti silmät onkin liitetty “vain” näkökykyyn. Uskon, että sinäkin olet tehnyt näkötestin terveydenhoitajan huoneessa toinen silmä peitettynä, luetellen seinällä olevasta taulusta kirjaimia. Tuo on kuitenkin hyvin hyvin kaukana siitä, miten silmiä oikeassa elämässä käytetään. Tässä blogissa opit, miten kokonaisvaltaisesti silmien toiminta vaikuttaa kehoon, ja miksi niitä kannattaa treenata.

Onko istuminen tuottanut sinulle aina hankaluuksia. Olet se tyyppi, joka röhnöttää pöydän päällä tai nojailee käsiin? Istumisen tuskan juuret voivat ulottua hyvin kauas varhaisvaiheisiin, mikäli taustalla vaikuttaa aktiivinen STNR-refleksi. Istumisen vaikeuden lisäksi haasteita voi olla silmä-käsikoordinaatiossa. Nämä haasteet ruuhkauttaa hermostoasi ja aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta. Lue blogista miten aktiivinen STNR-refleksi näyttäytyy ja testaa silmiesi toiminta.

Moro-refleksi voi olla aktiivinen myös aikuisella. Se on voinut jäädä vaikuttamaan hermostoosi lapsuudesta asti tai ilmentynyt uudestaan aikuisiällä. Se voi ilmentyä voimakkaan stressin tai elämäntilanteen, sairauden tai tapaturman johdosta. Myös luonnollinen ikääntyminen voi aiheuttaa refleksien uudelleen ilmentymistä. Moro-refleksi on varhainen taistele- tai pakene -reaktio ja saa aikaan stressihermoston aktivoitumisen ja stressihormoninen erittymisen.

Purentalihasten jumi harvoin rajoittuu kasvojen alueelle, vaan lihasten jännittyneisyyttä voi olla myös niskassa, kallonpohjassa, takaraivolla ja hartioissa. Tästä voi seurata monenlaista oiretta päänsäryistä huimaukseen. Bruksismi on yksi syy jumitilojen taustalla. Saatat purra hampaita yhteen päivällä ilman, että edes huomaat tekeväsi niin tai narskutella ainoastaan silloin kun nukut. Se jos jokin tekeekin tilanteesta turhauttavan, koska oireita ei ole niin helppoa saada kuriin.

Aivojen rooli hyvinvoinnissa on tärkeä. Hyvinvoinnin näkökulmasta tehokkaasti toimiva aivosaareke on tärkeässä roolissa. Silloin kun se toimii hyvin, pystyy se säätelemään stressi- ja lepohermoston toimintaa tehokkaasti. Jos sen sijaan tiedonvälitys tai aivojen kyky käsitellä saapuvaa tietoa on heikkoa, hermosto ja aivot eivät voi säädellä kehon sisäisiä prosesseja tehokkaasti. Tämä näyttäytyy erilaisina vaivoina ja oireina, jotka liitetään mm. stressiin.

Jos etsit keinoja rentoutumiseen ja stressin lievitykseen sinun ei tarvitse aloittaa hengitysharjoituksista. Mielestäni on paljon viisaampaa treenata ensin kehoaistia, koska on tärkeää tunnistaa miltä ylipäätään erilaiset hermoston tilat tai harjoitteet tuntuvat juuri sinun kehossasi. Jos et osaa yhtään sanoa onko jokin harjoite sinun keholle hyvä vai huono, tai olet ihan eksyksissä sen suhteen, miltä lepohermoston tila tuntuu: kehoaistia treenaamalla kehityt siinä.

Tässä kolmiosaisessa blogisarjassa annan uudenlaisia näkökulmia palautumisen edistämiseen aivoja ja hermostoa treenaamalla. Esittelen kolme aspektia, jotka kietoutuvat toisiinsa tärkeällä tavalla. Nämä ovat: kiertäjähermo, kehoaisti sekä aivosaareke. Luettuasi sarjan ymmärrät, mikä rooli aivoilla ja hermostolla on kokonaisvaltaisesti terveyteesi aina jumien selätyksestä parempaan palautumiseen.