Moro-refleksi aikuisella – miten se vaikuttaa ja miten se sammutetaan?

Reagoitko herkästi - lähes kaikkeen? Saatat kuormittua äänistä ja häiriintyä kirkkaista valoista. Ehkä sinun on vaikeaa kuulla tarkasti hälinässä ja sulkea taustamelua pois? Ja auta armias melutasojen noustessa äkisti - sinäkin ärsyynnyt nopeasti. Saatat myös tuntea olosi jatkuvasti ylivirittyneeksi. Lysähtäessäsi sohvalle lepäämään, olet taatusti tikkana pystyssä, kun ulko-ovella kolahtaa. Muutenkin ajatus rentoutumisesta ja rauhoittumisesta on etäinen.

Kaikki edellä mainittu reagointiherkkyys liittyy aisteihisi ja taustalla voi vaikuttaa Moro-refleksi aikuisellakin. Tässä tekstissä opit, mistä Moro-refleksissä on kyse ja miten siitä pääsee eroon.

Moro-refleksi kuuluu jokaisen ihmisen normaaliin kehitykseen ja se ilmenee kohdussa jo hyvin varhain. Täysiaikaisesti syntyneellä vauvalla Moro-refleksi onkin jo täysin kehittynyt. Moro refleksin tulee esiintyä ensimmäiset kuukaudet vauvan elämässä, sillä se on varhainen taistele tai pakene -reaktio. Reaktiossa keho ojentuu ja sitten supistuu. Lisäksi se herättää nopeasti voimakkaan tunnereaktion, eli saa aikaiseksi esimerkiksi vauvan voimakkaan itkun.

Vauvalle Moro-refleksi on elintärkeä

Moro-refleksi on elintärkeä pienen vauvan elämän alkumetreillä hengissä säilymisen ja hoivan saamisen näkökulmasta. Sillä vauvahan ei osaa vielä sanoa, onko äkillinen ääni, asennon muutos tai kosketus vaarallinen vai ei. Toisaalta hänen tarvitsee hälyttää hoivaaja paikalle (vaikka varmuuden vuoksi), jos jotain vaarallista oikeasti tapahtuu.

Reaktio tulee siis automaattisesti yllättävään muutokseen ennen kuin siitä tehdään mitään tulkintaa. Vauva ei tulkintaa tilanteesta luonnollisesti osaisikaan tehdä. Tilanteiden myötä kokemuksia alkaa kuitenkin karttumaan, joiden päälle tulkinnat alkavat lopulta rakentumaan hermoston kypsyessä entisestään. Sillä kehitymmehän vuorovaikutuksessa ympäristömme kanssa.

Moro-refleksi sammuu ja tilalle tulee aikuisen säikähdysreaktio

Ensimmäisten kuukausien jälkeen Moro-refleksin tulisi kuitenkin sammua ja muuntua aikuisen säikähdysreaktioksi. Säikähdysreaktiossa orientoidutaan yllättävään tilanteeseen, mutta ei reagoida välittömästi. Esimerkki: Kuulet kovan äänen ja katseesi kääntyy äänen suuntaan, minkä jälkeen päätät, miten reagoit siihen. Tämäkin ketju on toki nopea, mutta lopullinen reaktio tulee pienellä viiveellä ja siinä on mukana tulkintaa. Moro-refleksi sen sijaan antaa ensin reaktion, ja vasta sitten arvioidaan ”vaaran” luonne.

Sammumiseen auttaa se, että vauva saa paljon erilaisia kokemuksia ympäristöstä. Ääniä, valoja, liikettä, asennon muutoksia ja kosketusta. Ympäristön reagointi vauvan varhaisiin reaktioihin vaikuttaa tulkintojen rakentumiseen ja refleksin mahdollisuuteen sammua. Onko hoivaaja rauhallinen vai lietsooko omalla hätääntymisellä vauvan reaktioita? Tai jos hoivaaja näkee ympärillään paljon vaaroja, eikä anna lapsen liikkua vapaasti ja tutkia ympäristöään, saako Moro-refleksi riittävästi aistiärsykkeitä varhaisissa vaiheissa sammuakseen?

Jos sammumista ei tapahdu, Moro-refleksi voi jäädä vaikuttamaan kehoon aikuisuuteen asti. Myös jokin voimakas elämässä koettu stressitilanne tai elämäntapahtuma, tapaturma tai vaikkapa leikkaus voi laukaista tämän refleksin aikuisena päälle, vaikka se olisikin lapsuudessa sammunut. Toisin sanoen, Moro-refleksi voi olla aktiivisena lapsuudesta asti tai ilmentyä aikuisuudessa uudelleen.

Miten aktiivinen Moro-refleksi vaikuttaa?

  1. Ylivalppaus, reaktiivisuus sekä yliherkkyys äänille, valoille, äkillisille asennon tai tasapainon muutoksille. Tällainen herkistynyt olotila kehossa on jo itsessään hyvin epämiellyttävää ja olo saattaa olla koko ajan vähän takakireä. Kuormitut tilanteista, joissa on monikanavaisia aistiärsykkeitä samanaikaisesti.

  2. Tästä reagointiherkkyydestä seuraa stressihermoston aktivoituminen ja stressihormonien lisääntyminen veressä. Stressihormonit entisestään lisäävät reaktiivisuutta ja laskevat reagointikynnystä. Tästä muodostuu noidankehä, joka ruokkii itse itseään.

  3. Lisäksi stressihormonit vaikuttavat vastustuskykyä laskevasti ja altistaa mm. allergioille. Saatat olla allerginen tai yliherkkä monille asioille tai sairastella usein.

Miten Moro-refleksi näkyy kehossa?

Moro-refleksi on kaikessa yksinkertaisuudessaan tiedostamaton ja automaattinen liikemalli/reaktio kehossa ja se aktivoituu sinun hermostollesi yllättävissä tilanteissa. Yllättävän tilanteen ei kuitenkaan tarvitse olla kovin radikaali, vaan ihan jo kirkas valo, kova ääni, inhottavalta tuntuva kosketus tai asennon muutos kehossa voi olla reagointiherkälle hermostolle yllättävää.  

Vauvoilla liike on selkeämmin havaittavissa: ensin kädet aukeavat, niska ja vartalo ojentuvat, jonka jälkeen palaavat suppuun kehon etupuolelle. Aikuisilla refleksin vaikutus kehon liikkeissä on hienovaraisempi. Se näkyy kuitenkin samansuuntaisena (kehon taipuminen taaksepäin) liikereaktiona erilaisiin tilanteisiin.

Pohdi: Mieti jokin tilanne, jossa säikähdät, meinaat horjahtaa, kuulet äkillisesti kovaa ääntä tai näet kirkkaita valoja. Mitä kehossasi tuolloin tapahtuu?

Moro-refleksi on ainut primitiivirefleksi, joka on yhteydessä kaikkiin aisteihin, kuten näköön, kuuloon, tasapainoon ja kosketukseen. Sen vuoksi voi olla, että toisella se aktivoituu tasapainon menetyksen seurauksesta siinä missä toisella kovat äänet aktivoivat sitä.

“Moro refleksi luo pohjan sille, miten tulet reagoimaan elämässäsi eri aisteista tulevalle infolle, luoden kulmakiven sinulle tyypillisten reaktiomallien muodostumiselle.”

Aktiivinen Moro-refleksi kuormittaa ja vie energiaa

Aistiherkkyydet ja matala reagointikynnys vie luonnollisesti paljon energiaa. Tästä seuraa hermoston kuormittumista ja ”tavallinen” arkikin voi tuntua hyvin uuvuttavalta.

Moro-refleksin ollessa aktiivisena se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kehosi olisi jotenkin koko ajan jossain Morolle tyypillisessä asennossa kädet ojossa. Se ilmenee pikemminkin siten, että kun altistut kuormittaville asioille, refleksi aktivoituu ja tuottaa lihasjännitystä tai nopean liikereaktion ja stressihormonien erittymistä kehoosi. Nämä viestivät jälleen hermostolle ”vaarasta” ja noidankehä on valmis.

Yhteenveto Moro-refleksin aktivoitumisesta ja vaikutuksista

Moron refleksin voi aktivoida:

  • Äkillinen odottamaton tapahtuma (kaikki aistikanavat)

  • Melu (ääni)

  • Äkillinen liike tai valon muutos näkökentässä (näkö)

  • Kipu, lämpötilan muutos tai iholle tuleva kosketus tai vaikkapa kangas (taktiili)

  • Tasapainon menetys tai horjahdus (tasapainoelin)

Miten aktiivinen moro refleksi ilmenee:

  • Nopea ärtyminen asioihin

  • Kuormitusherkkyys

  • Säikähdysherkkyys

  • Voimakas kehollinen reaktio eli pinnallinen hengitys, sykkeen nouseminen, verenpaineen nouseminen, ihon punoitus ja voimakkaat tunteet yllättävissä tai stressaavissa tilanteissa

Pitkäaikaiset vaikutukset:

Koska Moro-refleksi aktivoituu kaikkien aistien kautta, voi ongelmat näkyä kaikkien aistien yhteydessä. On kuitenkin hyvin yksilöllistä, mikä aistikanava refleksin aktivoi tai ei aktivoi. Tässä listauksessa on Moro-refleksin vaikutuksia kehossa:

  • Tasapainoelimeen liittyvät ongelmat: matkapahoinvointi, huono tasapaino, huono koordinaatio erityisesti pallopeleissä, joissa liikutaan paljon ja nopeasti

  • Silmän-motoriikka ja visuaaliset havainto-ongelmat

  • Vaikeus käsitellä tietoa ympäristössä, jossa on moniaistisia ärsykkeitä (voi näyttäytyä haasteina oppimisessa esim. luokkatila on vaikea ympäristö keskittyä)

  • Pupillien huono reagointi valoon: valoherkkyys, vaikeus lukea mustaa tekstiä paperista, silmien väsyminen kirkkaassa valossa (voi vaikuttaa oppimiseen

  • Huono kuulonerottelu, kuulon sekavuus, ei pysty sulkemaan taustamelua pois (tämä voi vaikuttaa myös oppimisvaikeuksissa, mm. lukunopeuden hitautena)

  • Ei tykkää muutoksista tai yllätyksistä

  • Yleinen ja pitkittynyt ahdistus, ylireaktiivisuus, ärtyneisyys

  • Nopea turhautuminen

  • Jännittyneet lihakset eli ns. ”lihaspanssari” koko ajan päällä

  • Vaikeus kestää kritiikkiä, tehdä päätöksiä ja heikko itsetunto

  • Hyperkatiivista käytöstä, josta seuraa aina voimakas uuvahtaminen.

  • Tarve kontrolliin ja tilanteiden hallintaan

Mistä tiedän onko minulla aktiivinen Moro-refleksi?

Jos epäilet aktiivista Moroa, sen voi testata siihen tarkoitetulla liiketestillä. Testaus kannattaa käydä tekemässä henkilöllä, joka tekee sensomotorista valmennusta ja primitiivirefleksityöskentelyä. Kirjassa “Neuromotor Immaturity in Children and Adults” on kuvailtu Moro-refleksin testaaminen aikuisilla ja lapsilla. Jos refleksi on aktiivisena sen näkee ja tuntee liiketestiä tehdessä. Liiketestien lisäksi tärkeässä roolissa on haastattelu sekä yleinen hermoston testaaminen (kuten tasapainojärjestelmän toiminta ja ristikkäisliikkeet).

Varsinaiset vaikutukset Moron poistumisesta näkyy tietenkin kokonaisvaltaisesti kehossa ja mielessä. Moni kuvailee kehon jännitystilojen lauenneen, ylivirittäytyneisyyden lievittyneen, unen laadun parantuneen, säikähdysherkkyyden vähentyneen ja paremman keskittymiskyvyn tilanteissa joissa on ääntä ja melua.

Miten pääsen eroon Moro refleksistä?

Aloittamalla liikeharjoittelun! Harjoittelua tehdään yksilöllisen annostuksen mukaisesti. Karkeasti uskallan sanoa, että refleksityöskentely ei vie päivässä 5 minuuttia enempää aikaasi. Mutta.. Aivan kuten kaikessa, toistot, määrät, intensiteetit ja lepopäivät määrittyvät sen mukaan, miten hermostosi reagoi harjoitteluun. Liikeharjoittelua saatetaan myös muokata yksilöllisesti, riippuen siitä, miten voimakkaasti sinun kehosi reagoi liikkeeseen, jolla Moroa pyritään sammuttamaan. Esimerkiksi hyvin vahvaa Moro-refleksiä kannattaa lähteä hissukseen sammuttelemaan. En voi suositella lähtemään ominpäin liikeharjoitteluun.

Kaikki ei johdu Morosta

On hyvä myös muistaa, että KAIKKI oireet, joita tässäkin tekstissä on listattu EI JOHDU aktiivisesta Moro-refleksistä. On aina tilannekohtaista, lähdetäänkö työskentelyyn vai ei. Jos olet hoitanut oireita lääkärin vastaanotolla, tavannut psykologin tai käynyt psykoterapiassa, tehnyt rentoutumis- ja hengitysharjoitteita, pyrkinyt panostamaan uneen ja syömiseen sekä keskittynyt arjessa ajanhallintaan ja pyrkinyt miettimään kokonaiskuormituksen hallintaa jne. mutta et ole saanut helpotusta oireisiin, voit tulla kokeilemaan voisiko hermostopohjaisesta lähestymisestä olla sinulle apua.

Terkuin,
Rosa Ikäheimonen

Varaa aika sensomotoriseen valmennukseen

Teen sensomotorista valmennusta Keravalla, jossa kartoitetaan myös Moro-refleksin aktiivisuutta. Kartoituksessa kartoitetaan laajemmin hermoston toimintaa ja refleksien kartoitus on yksi osa kokonaisuutta. Lue lisää sensomotorisesta valmennuksesta täältä.

Käytettyjä lähteitä:

Goddar Blythe Sally. 2014. Neuromotor Immaturity in Children and Adults.

Goddar Blythe Sally. 2023. Reflexes, Movement, Learning & Behaviour: Analysing and Unblocking Neuro-motor Immaturity.

Kauranen Kari. 2019. Fysioterapeutin käsikirja. Sanoma Pro.

Laurinsalo Veli. Miksi en opi?

Melillo R, Leisman G, Machado C, Machado-Ferrer Y, Chinchilla-Acosta M, Kamgang S, Melillo T, Carmeli E. 2022. Retained Primitive Reflexes and Potential for Intervention in Autistic Spectrum Disorders. Front Neurol. 7;13:922322. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35873782/

Edellinen
Edellinen

STNR -refleksi tekee istumisesta tuskaisen vaikeaa

Seuraava
Seuraava

Ovatko purentalihaksesi jumissa? Poimi 5 keinoa purentalihasten rentouttamiseen