Ovatko purentalihaksesi jumissa? Poimi 5 keinoa purentalihasten rentouttamiseen

Kansikuva: Canva, Mustafagull

Hampaiden narskuttelu, hampaiden pureminen yhteen tai leukanivelen liikkeiden häiriö voi jumittaa purentalihaksia. Usein purentalihasten jumi ei rajoitu vain kasvojen alueelle, vaan lihasten jännittyneisyyttä voi olla myös niskassa, kallonpohjassa, takaraivolla ja hartioissa. Tästä voi seurata päänsärkyjä, huimausta, näköhäiriöitä, pahoinvointia, kipuja korviin tai leukaperiin. Saatat purra hampaita yhteen päivällä ilman, että edes huomaat tekeväsi niin tai narskutella ainoastaan silloin kun nukut. Se jos jokin tekeekin tilanteesta turhauttavan, koska oireita ei ole niin helppoa saada kuriin. Tässä blogipostauksessa opit ymmärtämään, miksi purentalihakset menevät jumiin sekä saat vinkkejä purentalihasten rentouttamiseen. 

Silloin kun puhutaan hampaiden narskuttelusta ja puremisesta yhteen, puhutaan bruksismista. Lyhenteellä TMD tarkoitetaan purentaelimistön kipua ja toimintahäiriöitä, joka taas on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyvien kudosten oireille. Bruksismi voi siis aiheuttaa TMD:n alle luokiteltavia oireita. 

Kaikki oireet eivät johdu bruksismista

On siis tärkeää ymmärtää, että purentalihasten jumia voi aiheuttaa myös muut tilanteet kuin hampaiden narskuttelu ja hampaiden pureminen yhteen eli bruksismi. Näitä muita syitä ovat: 

• faskiasta johtuvat heijastavat kivut

• leukanivelen välilevyihin liittyvät syyt

• leukaniveleen liittyvät syyt, kuten akuutti tulehdus 

• leukanivelen yliliikkuvuus

Narskuttelu ei ainoastaan aiheuta jumeja purentalihaksiin, vaan voi myös vaikuttaa hampaisiin, kieleen ja poskien sisäpintoihin.

Kuva: Canva

Mistä hampaiden yhteen pureminen ja hampaiden narskuttelu johtuvat? 

Narskuttelu on toistuva liikehäiriö, jossa hampaita narskutellaan toisiaan vasten. Narskuttelu on tahdosta riippumatonta toimintaa. Narskuttelu jaetaan unen aikaiseen (sleep bruxism) ja valveilla tapahtuvaan (awake bruxism) oireiluun. Unen aikana sitä esiintyy erityisesti REM-unen aikana, jonka aikana muutkin kehon toiminnot lisääntyvät: esim. sydämen syke kasvaa ja hengitys lisääntyy. Hampaiden yhteen puremista voi olla myös ilman narskuttelua ja sitä esiintyy enemmän valveilla ollessa. 

Taustalla on monia syitä

Narskuttelulla on mahdollisesti geneettinen tausta, mutta sen voi laukaista myös voimakas stressi, tai niskan tai pään alueelle kohdistuva trauma. Oireet voivat liittyä refluksitautiin tai uniapneaan. Myös purentaan liittyvät tekijät voivat olla oireiden taustalla. 

Keskushermostolla on merkittävä rooli oireiden syntymisessä. On havaittu muutoksia niissä hermoyhteyksissä ja aivojen verkostoissa, jotka vastaavat leuan lihasten toiminnasta. Tämä lisää lihastoiminnan aktiivisuutta, joka voidaan nähdä narskutteluna tai hampaiden puremisena yhteen. On viittauksia myös siitä, että välittäjäaine dopamiinin pitoisuuksilla on yhteys narskuttelun ilmenemiseen. Dopamiinin määrään vaikuttavat mm. monet lääkeaineet, nikotiini ja stressitila. 

Näin helpotat purentalihasten jumia ja vähennät oireita

Oireiden taustalla voi olla monta tekijää, minkä vuoksi on hyvin yksilöllistä, miten oireita voisi vähentää. Tässä viisi asiaa, joihin kannattaa kiinnittää huomiota silloin, kun haluat koettaa saada purentalihasten jumeja omatoimisesti pois: 

1. Kokonaiskuormitus

Jokaisen keho sietää kuormitustekijöitä eri verran. Kuormitusta hermostoon kerryttävät mm. äänet, hajut, valot, kiputilat ja jumit, työt, ihmiset, ajatukset ja tunteet, paikat, tilanteet ja perussairaudet. 

Tiedätkö mitkä kaikki tekijät kuormittavat sinua? Oletko löytänyt keinoja, joilla pidät kokonaiskuormitusta tasapainossa, niin ettei stressi kehossa ota ylivaltaa? Entäpä miten nukut? 

2. Tavat ja tottumukset

Huomaatko, että aina tietyssä tilanteessa puret hampaita yhteen tai jännität hartioita? Esimerkiksi kielen lepoasento rentouttaa leukaperiä ja vähentää jumia koko kasvojen, niskan ja kaulan alueella -oikeastaan samantien. 

Kun olet oppinut kielen lepoasennon, voit aina palata siihen huomatessasi purevasi hampaita tottumuksesta yhteen. Lisäksi kielen lepoasento lisää lepohermoston toimintaa kiertäjähermon kautta. Nämä keinot auttavat erityisesti valveilla tapahtuvaan narskutteluun ja hampaiden puremiseen.

3. Rauhallinen hengitys

Huomaatko, että keskittyessäsi johonkin oikein kunnolla hengitys muuttuu pinnalliseksi tai alat jopa pidättämään hengitystä? Rauhallinen nenähengitys on aina hyvä vaihtoehto pinnalliselle hengitykselle. Se rentouttaa lihasten jännittyneisyyttä hermoston kautta, sillä myös rauhallinen hengitys lisää lepohermoston toimintaa kiertäjähermon kautta. 

4. Purentalihasten hieronta 

Purentalihasten hieronta vaikuttaa usealla eri tavalla. Hieronta aktivoi lepohermoston toimintaa, joka vähentää lihasten jännittyneisyyttä. Lisäksi kehon omien kipua lievittävien välittäjäaineiden vapautuminen lisääntyy hieronnan avulla. 

Hieronnalla voidaan vaikuttaa faskioiden toimintaan ja helpottaa kipua sitä kautta. Lisäksi hieronta aiheuttaa painetta ja venytystä kudoksiin, joka normalisoi ihon sensoriikkaa, josta kerron seuraavassa kohdassa tarkemmin. Voit lukea lisää purentalihasten hieronnasta täältä.

5. Liikeharjoitteet, kylmä- ja lämpöhoito 

Silloin kun oireet ovat kestäneet pitkään, voi se aiheuttaa häiriötilan sensorisiin syötteisiin. Sensoristen syötteiden kautta aivot saavat tietoa ihosta, lihaksista ja nivelistä. Näitä syötteitä ovat esimerkiksi kosketuksen, kutinan, kylmän, kuuman, paineen, värinän, asennon- ja liiketunnon aistiminen. Tämä järjestelmä voi mennä epätasapainoon erityisesti pitkittyneissä tai toistuvissa purentalihasten jumi- ja kiputiloissa. 

Miksi sensorisen syötteen epätasapaino aiheuttaa jumeja?

Epätasapainotilassa edellä mainitut aistimukset voivat heikentyä tai herkistyä. Jos aistimukset herkistyvät, normaalit ja tavalliset aistimukset tulkitaan aivoissa kipuna. Myös esimerkiksi leuan liikeradan aistimisen vaimentuessa et välttämättä huomaa, jos suu aukeaa vähän vinoon. Muuttunut liikerata voi ylläpitää oireita. 

Kun tämä järjestelmä on epätasapainossa, aivot eivät saa riittävästi tietoa purentalihaksistosta, suun liikkeistä ja asennoista. Tieto voidaan tulkita aivoissa väärin herkistymisen tai vaimenemisen vuoksi. 

Siksi ihon aistimusten (esim. hieronta, kosketus, kylmä, kuuma) sekä leukanivelen liikeratojen säännöllinen treenaaminen palauttavat normaalia aistiviestin kulkua aivoihin, minkä seurauksena oireet, kuten kipu ja jäykkyys, helpottuvat. 

Yhteenveto 

Hampaiden yhteen pureminen ja narskuttelu on epämukava, kivuliaskin vaiva, josta voi olla vaikeaa päästä eroon. Taustalla voikin olla tekijöitä, joihin et voi vaikuttaa kuten geneettinen tausta tai lääkitys. Isona tekijänä kuitenkin kasvojen alueen, kaulan ja niskan alueen jännittyneisyyteen vaikuttaa stressi. Sen vuoksi kokonaiskuormituksen hallinta, liikunta sekä hyvä uni ovat kulmakiviä oireiden hallinnassa.

Lisäksi oireita voidaan helpottaa hieronnalla, venytyksillä, liikeharjoituksilla sekä kylmä- ja kuumahoidoilla. Hieronta poistaa myös lihasten jännittyneisyyttä ja lisää faskioiden elastisuutta. Kielen lepoasennon treenaaminen rentouttaa leukaa ja rauhallinen palleahengitys yläkropan aluetta. Lisäksi ne laskevat kehon stressitasoja.

Hampaiden narskuttelu voi lisäksi vaurioittaa hampaita, minkä vuoksi ne on tärkeää suojata kiskoilla. Hampaiden terveys ja hyvinvointi on erittäin tärkeää yleisen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Lataa maksuton Hermostotreenit -työkirja 

Jos haluat karistaa pinnallisen hengityksen ja rakentaa hampaiden puremisen tilalle kielen lepoasennon, käy lataamassa maksuton työkirjani täältä. Hermostotreenit työkirjassa opetan sinulle kielen lepoasennon sekä nenähengityksen video-ohjeiden kera. 

Terveisin,
Rosa Ikäheimonen

Varaa aika purentalihasten käsittelyyn:

Käytettyjä lähteitä:

Eija Könönen. 2022. Bruksismi, hampaiden narskutus. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 22.8.2024. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00356 

Ella B, Ghorayeb I, Burbaud P, Guehl D. 2017. Bruxism in Movement Disorders: A Comprehensive Review. J Prosthodont. Viitattu 21.8.2014. Saatavilla:  https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27077925/

Helenius-Hietala J. & Heikkinen A. 2022. Purentaelimistön oireita ja sairauksia. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 22.8.2024. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/trv00119

Käypä hoito -suositus. 2021. Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt (TMD). Duodecim. Viitattu  22.8.2024. Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/hoi50057#T5

Matusz K, Maciejewska-Szaniec Z, Gredes T, Pobudek-Radzikowska M, Glapiński M, Górna N, Przystańska A. 2022. Common therapeutic approaches in sleep and awake bruxism - an overview. Neurol Neurochir Pol. Viitattu 22.8.2024. Saatavissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36444852/

Raimo Kääriäinen. 2022. Purentaelimistön toimintahäiriöiden fysioterapeuttisia hoitomenetelmiä. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu  22.8.2024. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/trv00090/purentaelimiston-toimintahairioiden-fysioterapeuttisia-hoitomenetelmia

Seppo Soinila & Markku Kaste. 2015. Neurologia. Kustannus Oy Duodecim. 

Shetty S, Pitti V, Satish Babu CL, Surendra Kumar GP, Deepthi BC. 2011. Bruxism: a literature review. J Indian Prosthodont Soc. Viitattu 21.8.2024. Saatavilla: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3081266/