Osa 3 Aivojen ja hermoston vaikutus hyvinvointiin: insula eli aivosaareke

Tiedät kyllä, että olisi hyvä keskittyä palautumiseen, mutta hengitysharjoitukset eivät välttämättä ole sinun juttusi. Olet saattanut huomata, että kehosi käy ylikierroksilla, mutta rentoutuminen onkin super vaikeaa. Tässä kolmiosaisessa blogissa annan uudenlaisia näkökulmia palautumisen edistämiseen aivoja ja hermostoa treenaamalla. Blogisarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa pureudumme insulaan eli aivosaarekkeeseen. 

Aivot saavat aistien kautta tietoa ympäristöstä ja kehon sisäisestä tilasta. Tietojen pohjalta aivot lopulta ohjaavat kaikkea ihmisen toimintaa. Aivojen rooli lepo- ja stressihermoston toiminnan säätelyssä on siis hyvin tärkeä. 

Huomionarvoinen alue aivoissa on insula eli aivosaareke, joka saa tietoa kiertäjähermon ja aistijärjestelmän kautta. Kaikki aistitieto yhdessä käsitellään aivosaarekkeessa ja ne muuntuvat lopulta yhtenäiseksi kokemuksesi ja tuntemuksesi, jonka sinä koet. Toisin sanoen kokemuksesi olemassaolosta suhteessa ympäristöön.

Aivosaarekkeen toimiessa tehokkaasti se pystyy käsittelemään aistitietoa ja sitä kautta säätelemään kehon autonomisia toimintoja mahdollisimman tehokkaasti. (Stressi- ja lepohermoston toiminta ovat autonomisia toimintoja). Jos sen sijaan tiedonvälitys tai aivojen kyky käsitellä saapuvaa tietoa on heikkoa, hermosto ja aivot eivät voi säädellä kehon sisäisiä prosesseja tehokkaasti.

Tämä voi näkyä siten, että sivuutat esimerkiksi kehon tarpeen levätä tai syöt silloin kun olet väsynyt. Tämä johtaa stressihermoston liialliseen aktiivisuustasoon, joka pitkittyessään on monien pienempien ja isompien vaivojen taustalla.

Pitkittynyt stressitila aiheuttaa erinäisiä sivuvaikutuksia kehoon, kuten hengityksen muuttumista pinnalliseksi, lihasten jännittymistä ja siitä aiheutuvaa jumitilaa, ruuansulatuselimistön vaivoja kuten ummetusta, ripulia tai närästystä. Järjestelmän epätasapaino näkyy siis terveydessä ja hyvinvoinnissasi. 

Myös psykologiset tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen

On hyvä ymmärtää, että lopulliseen tuntemukseen ja kokemukseen kehon sisäisestä tilasta liittyy aistitiedon lisäksi myös psykologiset tekijät. Näitä ovat tunteet, ajatukset ja aikaisemmat kokemukset. Aivosaarekkeen tehtävä on liittää tunteet mukaan kehosta ja ympäristöstä saatuun informaatioon.

Jos aivosaareke ei toimi kunnolla, voi se näkyä esimerkiksi niin, että kehon sisältä tulevia tuntemuksia (interoseptio) ei pystytä tulkitsemaan tarkasti. Ei osata ikään kuin tehdä havaintoa siitä, mitä mikäkin kehon viesti tarkoittaa. Ne havaitaan kyllä, mutta sen tulkinta on epätarkkaa. 

Silloin aivokuoren osat alkavat tulkitsemaan kehon sisäistä tuntemusta muistojen ja niiden merkityksen kautta, yrittääkseen selvittää mitä tämä kehon sisäinen viesti tarkoittaa. Yksinkertaisuudessaan voi olla niin, että vaikka tunnet janoa, aivot tulkitsevat sen näläksi. Näin ollen et juokkaan lasia vettä vaan syöt pari leipää. Näin et vastaa kehon todelliseen tarpeeseen, mutta syömällä janon tunteeseen opetat aivoillesi, että tämä tuntemus kehossa tarkoittaa tarvetta syödä. 

Tai jos stressihermostosi on ollut pitkään aktiivisena vaikka tiukan työpäivän aikana ja kehosi kaipaisi lepoa, juotkin kupin kahvia. Juot kahvia, koska kaipaat piristystä, mutta et todellisuudessa muuta kehon sisäistä tilaa lepohermoston puolelle. Vaikka kaikessa viisaudessaan keho onkin yrittänyt viestiä sinulle levon tarpeesta.

Miksi aivo- ja hermostotreeniä kannattaa tehdä? 

Aivo- ja hermostotreenillä kehität tiedonkulkua ja käsittelyä hermostossa ja aivoissa. Tämä tukee hyvinvointiasi monella eri tavalla, joista yksi iso tekijä on stressi- ja lepohermoston välisen tasapainon parantuminen. 

Aivoja ja hermostoa treenatessa, sinulla on lisäksi mahdollisuus saada myönteisiä kokemuksia lepohermoston tilasta eli palautumisen tilasta kehossasi. Ensinnäkin miltä se tuntuu ja toisaalta kokea, että se on itseasiassa hyväksi sinulle. 

Aivo- ja hermostotreenit vaativat toki treeniä ja toistoja, jotta aivoissa olevat hermoverkostot voivat uudelleen järjestäytyä. Aivan kuten voit kehittää kuntoa, voit treenata aivoja ja hermostoa. Molemmissa muutokset tapahtuvat fyysisesti kehossasi ja aivojen osalta se on mahdollista aivojen muovautuvuuden ansiosta. 

Annan tähän esimerkin: jos haluat saada lihasmassaa etureiteen, sinun tulee kohdistaa treenit etureiteen, sillä hauislihasta pumppaamalla ei etureiden lihasmassa kasva. Jos taas haluat tehostaa aivojen ja hermoston toimintaa, sinun tulee treenata hermoston ja aivojen yhteispeliä. 

Mitä aivo- ja hermostotreenissä tehdään?

Treenit itsessään ovat hyvin yksinkertaisia esim. silmien, käsien ja pään liikkeitä. Riippuen siitä, mitä aistijärjestelmää halutaan käyttää väylänä aivojen aktivointiin ja miksi.  Kirjoitan tästä teemasta oman postauksen, missä voidaan syventyä tarkemmin siihen minkälaisia aivo- ja hermostotreenit ovat.