Osa 3 Näin saat hermoston tasapainoon: insula eli aivosaareke

Olet varmasti kuullut, että vagushermoa kannattaa aktivoida silloin, kun haluat laskea kierroksia kehossasi. Olet kuitenkin saattanut huomata, että erilaiset keholliset harjoitukset ovat sinulle vaikeita. On vaikeaa pysähtyä, vaikeaa hengittää, äh. Ei ole mun juttu! Tähän vaikeuteen voi löytyä syy ja se on heikentynyt kyky ylipäätään tunnistaa kehon sisäisiä tuntemuksia. Blogisarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa pureudummekin erittäin tärkeään, mutta vähemmän tunnistettuun osa-alueeseen nimittäin insulaan eli aivosaarekkeeseen. 

Aivot ohjaavat kaikkea ihmisen toimintaa kuten mitä tunnet, koet, ajattelet ja teet. Mutta mistä aivot oikein saavat sen kaiken informaation, joiden pohjalta elämää ja olemista ohjataan? Vastaus tähän on, että aistien kautta.

Saamme ison määrän tietoa ympäristöstä sekä kehon sisäisestä tilasta nimenomaan aistijärjestelmän ansiosta. Aistijärjestelmän toiminta sekä aivojen kyky käsitellä aistitietoa, onkin avainasemassa hermoston tasapainon saavuttamisessa.

Voi olla yllättävää, mutta jos silmien motoriikka on huonoa tai tasapainoelimen toiminta epätarkkaa, vaikuttaa se hermoston toimintaan negatiivisesti.

Insula eli aivosaareke on avainasemassa

Hermoston kohdalla puhutaan paljon vagushermon tärkeydestä, mutta insulan eli aivosaarekkeen roolista ei niinkään.

Sisäisten tuntemusten (esim. nälkä, jano ja kipu) ja ulkoisten aistiärsykkeiden (esim. näkö, kuulo, haju ja maku) sekä myös vagushermon viestien prosessointi tapahtuukin aivosaarekkeessa. Täällä viestit yhdistetään muunnetaan yhtenäiseksi tuntemuksesi, eli sinun kokemukseksi olemassaolosta.

Pitkittynyt krooninen kipu, tunteiden säätelyn vaikeudet, ahdistushäiriö, masennus ja pitkittynyt huimaus on yhdistetty aivosaarekkeen toiminnan poikkeavuuksiin.

Jos aivosaareke ei toimi tehokkaasti tai kehoyhteytesi on heikko, voi se ilmentyä seuraavanlaisesti:

• Närästys

• Syömishäiriöt

• Ahdistuneisuushäiriöt

• Masennus

• Pitkittynyt kipu

• Vaikeus tunnistaa tai ymmärtää tunteita

• Itkeminen tai nauraminen tilanteissa, joissa se ei ole sopivaa

• Vaikeus tunnistaa kehoa omakseen

• Motoriikan ongelmat ja vaikeus oppia uusia motorisia taitoja

• Vaikeus erottaa eri äänentaajuuksia

• Sydän- ja verenkiertoelimistö ja hengitys ei sopeudu treeniin tai stressiin

• Epävakauden tunne ja huimaus

• Matkapahoinvointi

• Tasapaino-ongelmat

• Immuunipuolustuksen ongelmat, kuten allergiat

• Aistitiedon käsittelyn vaikeudet

• ADHD ja muut keskittymisen ja tarkkaavuuden häiriöt

• Lantionpohjan ongelmat

Ajatukset, tunteet ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat

On hyvä ymmärtää, että lopulliseen tuntemukseen ja kokemukseen kehon sisäisestä tilasta (eli siis siitä, että sinä olet) liittyy aistitiedon lisäksi myös psykologiset tekijät.

Näitä ovat tunteet, ajatukset ja aikaisemmat kokemukset. Aivosaarekkeen tehtävä onkin liittää tunteet mukaan kehosta ja ympäristöstä saatuun informaatioon.

Jos aivosaareke ei toimi kunnolla, voi se näkyä esimerkiksi niin, että kehon sisältä tulevia tuntemuksia (interoseptio) ei pystytä tulkitsemaan tarkasti. Ei osata ikään kuin tehdä havaintoa siitä, mitä mikäkin kehon viesti tarkoittaa. Ne havaitaan kyllä, mutta sen tulkinta on epätarkkaa. 

Silloin aivokuoren osat alkavat tulkitsemaan kehon sisäistä tuntemusta enemmän muistojen ja niiden merkityksen kautta, yrittääkseen selvittää mitä tämä kehon sisäinen viesti tarkoittaa.

Yksinkertaisuudessaan voi olla niin, että vaikka tunnet janoa, aivot tulkitsevat sen näläksi. Näin ollen et juokkaan lasia vettä vaan syöt pari leipää. Näin et vastaa kehon todelliseen tarpeeseen, mutta syömällä janon tunteeseen opetat aivoillesi, että tämä tuntemus kehossa tarkoittaa tarvetta syödä. 

Tai jos stressihermostosi on ollut pitkään aktiivisena vaikka tiukan työpäivän aikana ja kehosi kaipaisi lepoa, päätäkin keittää kahvit tai juoda energiajuoman. Nautit kofeiinia, koska kaipaat piristystä, mutta et todellisuudessa vastaa kehon tarpeeseen levätä. Et saa hermoston tasolla lepohermostoa aktiiviseksi vaan päinvastoin. Vastaat lepoon lisäämällä stressihermoston toimintaa.

Kaikessa viisaudessaan keho on yrittänyt viestiä sinulle levon tarpeesta. Mutta kenties heikon kehoyhteyden vuoksi, sinun on vaikeaa tulkita näitä viestejä. Pelkkä kehotietoisuuden treenaaminen hengitysharjoituksilla ei välttämättä ole riittävää.

Aivoja kehitetään aivoja treenaamalla

Aivan kuten voit kasvattaa lihaksia, voit treenata aivoja ja hermostoa. Molemmissa muutokset tapahtuvat fyysisesti kehossasi. Lihaksissa lihassolun koko kasvaa ja aivoissa syntyy uusia hermoyhteyksiä.

Ja varmasti sanomattakin selkää, että jos haluat saada lihasmassaa etureiteen, sinun tulee tehdä etureisiliikkeitä, sillä hauislihasta pumppaamalla ei etureiden lihasmassa kasva.

Jos taas haluat keskittyä hermoston toimintaan ja kehotietoisuuden kehittämiseen, sinun tulee aktivoida aivoissa niitä alueita, jotka tukevat tätä tavoitetta.

Miten aivosaareketta treenataan?

Tasapainoelintä stimuloivat treenit (pään ja silmien liikkeet) tehostavat aivosaarekkeen toimintaa, joka puolestaan vahvistaa interoseptiota eli kehoaistia. Tämä on tärkeä elementti kehotietoisuuden ja keho-mieli -yhteyden vahvistamisessa ja hermoston tasapainoittamisessa.

Vireystilan säätely -verkkokurssi

Vireystilan säätely -verkkokurssiin olen koonnut kaikki tärkeimmät oppini ja harjoitukset viimeisen 7 vuoden ajalta, joilla voit saavuttaa parempaa tasapainoa kuormituksen ja palautumisen välillä.

Myös aivosaarekkeen toimintaa tehostavat tasapainojärjestelmän harjoitukset sisältyvät verkkokurssin päivittäisiin harjoituksiin.

Kun opit huomaamaan selkeämmin kehossasi eri hermostolliset vireystilat sekä kehon sisäiset tuntemukset, voit oppia tunnistamaan paremmin todelliset tunteet ja tarpeet niiden taustalla.

Tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaamisen kautta, voit hiljalleen vapautua voimakkaista vireystilojen heilahduksista ja löytää tasapainoisempaa kehollista tilaa.

Luitko jo blogin interoseptiosta eli kehoaistista? Voit lukea sen klikkaamalla alhaalta “Osa 2 Näin saat hermoston tasapainoon: interoseptio eli kehoaisti”

Käytettyjä lähteitä:

Koivisto Eetu ja Luomajoki Hannu. Käytännön neurotiede 2024. VK-kustannus.

Lienhard Lars, Schmid-Fetzer Ulla, Cobb Eric. Simle exercises to stimulate the vagus nerve. 2021. Healing Arts Press.