Silmien salat -enemmän kuin näköaisti! Näin silmäongelmat heijastuvat kehoon.

Kansikuva: Canva, Marta Ortiz

Oletko kärsinyt huimauksesta, päänsäryistä tai näön utuisuudesta? Kenties lukeminen on ollut sinulle aina hiukan hidasta ja työlästä. Rivit pomppivat ja on vaikeaa muistaa luettua. Silmien toiminnan häiriö voi olla yksi selittävä tekijä edellä mainittujen oireiden taustalla, mikäli mitään silmien sairautta tai muuta tilaa ei ole todettu. Perinteisesti silmät onkin liitetty “vain” näkökykyyn. Uskon, että sinäkin olet tehnyt näkötestin terveydenhoitajan huoneessa toinen silmä peitettynä, luetellen seinällä olevasta taulusta kirjaimia. Tuo on kuitenkin hyvin hyvin kaukana siitä, miten silmiä oikeassa elämässä käytetään. Tässä blogissa opit, miten kokonaisvaltaisesti silmien toiminta vaikuttaa kehoon, ja miksi niitä kannattaa treenata. 

Silmät eivät tosiaan liity vain  “näkemiseen”, vaan ne ovat yhteydessä mm. muistiin ja huomion suuntaamiseen. Silmien käyttäminen nimittäin aktivoi monia verkostoja aivoissa, minkä vuoksi silmien liikkeitä voi soveltaa hyvin monenlaisissa tilanteissa.

Näköaistimme on lisäksi todella vahvassa kytköksessä liikkumiseen: isoista liikkeistä pienen pieniin mikroliikkeisiin niskan pienissä lihaksissa. Katseet tulisikin kääntää silmiin, eikä silmien potentiaalia taikka roolia erinäisissä haasteissa sovi unohtaa. 

Silmien moninaiset liikkeet jokapäiväisessä elämässä

Silmien toimintaa voidaan tarkastella ja testata niiden eri liikkeiden kautta. Nimittäin oikeassa elämässä silmiä käytetään paljon koordinoidummin, kuin mitä perinteisessä näön testauksessa annetaan ymmärtää. Sukelletaankin hetkeksi silmien kiehtovaan maailmaan sekä vaatimuksiin, joita arkemme silmillemme asettaa. 

Kuva: Canva FatCamera

Katseen kiinnittäminen

Yksi työläimmistä silmän liikkeistä on kyky kiinnittä katse kohteeseen (Gaze Fixation) vaikka pää ja keho liikkuvat. Jos näin ei olisi, asiat hyppisi ja pomppisi näkökentässä pään ja kehon liikkeiden aikana. 

Silmien hitaat liikkeet

Päivittäisessä arjessa asiat eivät kuitenkaan ole koko ajan paikallaan vaan näemme paljon myös liikettä. Jotta sinun on mahdollista seurata liikkuvia kohteita (esim. ihminen kävelee edestäsi) vieläpä niin, että näet sen tarkasti, tarvitset siihen ns. hitaita silmien liikkeitä (Smooth Pursuit). Jos nämä hitaat silmien liikkeet eivät ole sulavia, on näiden liikkuvien katseiden seuraaminen kohtalaisen työlästä ja hermostoa kuormittavaa. 

Silmien nopeat liikkeet

Hitaiden liikkeiden lisäksi tarvitaan myös nopeita silmien liikkeitä (Saccadi-liikkeet), jossa kykenet siirtämään katseen nopeasti paikasta a paikkaan b. Itseasiassa niinkin arkipäiväinen asia kuin lukeminen on tätä: silmät pomppivat nopeasti sanasta sanaan. Jos nämä liikkeet eivät ole sulavia, voivat rivit alkaa pomppimaan herkästi, joka tekee lukemisesta työlästä. 

Silmien lähennys ja loitonnus

Monimutkainen arkemme ei kuitenkaan pääty tähän, vaan katseen kiinnittämisen, hitaiden ja nopeiden silmänliikkeiden kaverina tarvitaan vielä kykyä katsoa kauas ja lähelle vuorottain (Konvergenssi ja divergenssi). Tämä vuorottainen vaihtelu on näkökentän syvyysasteen muuttamista ja tätä tehdään paljon etenkin koulumaailmassa. Nimittäin tehokas toiminta on oleellista silloin, kun katsotaan vuoroin kauas (taululle) ja lähelle (oppikirjaan). 

Tämän vaihtelun tulisi tapahtua muutamissa sekunneissa, mutta esimerkiksi lukemisen vaikeudesta tai opiskelun työläydestä potevilla tämä saattaa viedä jopa puoli minuuttia. Se jos joku tekee opiskelusta hidasta ja työlään tuntuista. Tämä saatetaan myös liittää heikkoon työmuistiin, mutta tottahan se on, että asia ehtiikin unohtua mielestä, jos pelkkä katseen tarkentaminen takaisin lähelle vie aikaa yli työmuistin kapasiteetin verran.

Silmän dominanssi -toisen silmän tulisi olla johtaja 

Yksi mielenkiintoinen tekijä on myös silmän dominanssiin liittyvä aspekti: kun katsot kauas ja lähelle tulisi saman silmän olla dominoiva. Jos dominoiva silmä vaihtuukin, eli esimerkiksi kauas katsottaessa se on oikea silmä ja lähelle katsottaessa se on vasen silmä on tämä luonnollisesti hyvin hermostoa ruuhkauttava ja lukemista ja opiskelua hidastava tekijä. Optimitilanteessa dominoiva silmä on sama -katsoitpa kauas tai lähelle. 

Niskajumit, päänsärky ja huimaus provosoituvat normaalissa käytössä

Viikoittaista päänsärkyä ja jatkuvaa niskan jumitusta? Särkylääkkeitä kuluu ja kädet puutuilee. Epämiellyttäviä oireita kertakaikkisesti! Miten näitä oireita on kohdallasi lähestytty? Kehotettu kenties korjaamaan työergonomiaa, jumppaamaan hartioita ja vahvistamaan niskan ja yläkropan lihaksia. Kyllä. Nuo ovat tosi tärkeitä juttuja. Mutta entäpäs silmät? Käytäthän silmiäsi, kaikkine vaatimuksineen ja liikkeineen päivittäin. Mitä jos liikkeissä on toimintahäiriötä? Silloin oireet provosoituvat luonnollisesti ihan tavallisessa arjen kulutuksessa. Siihen ei työpöydän korkeuden säätö välttämättä auta.

Hidas lukeminen ja opiskelun työläys

Onko opiskelu ja lukeminen vienyt sinulta aina huomattavan paljon aikaa? Muut tekevät tehtävät nips ja naps, mutta sinä hikoilet tehtävien parissa tuntitolkulla? Silmien toimintahäiriö voi olla yksi merkittävä taustatekijä. Mikäli silmien liikkeissä ja visuaalisessa hahmottamisessa on ongelmaa, aiheuttaa se lukemisen hitautta, rivien pomppimista, kirjaimien sekoittumista (b ja d) toisiinsa tai tekstin kadottamista silloin, kun joudut katsomaan vuoroin taululle ja takaisin kirjaan. Keskittyminen herpaantuu ja ajatus lähtee harhailemaan. 

Silmien toimintaa voi parantaa treenaamalla 

Mutta mikä parasta, silmänliikkeitä voidaan treenata, aivan yhtälailla kun mitä muutakin liikettä tai lihasta kehossa. Koska silmien toiminta on kytköksissä moniin eri toimintoihin aivoverkostojen kautta, vaikutukset voivat näkyä hermoston kuormittumisen vähentymisenä, parempana keskittymisenä ja huomionsuuntaamisena. Lukemisesta voi tulla sujuvampaa, unohtamatta inhottavia päänsärkyä ja jatkuvia niskajumeja. 

Mihin kaikkeen silmien toiminta vaikuttaa:

• Silmä-käsi-koordinaatio

• Tasapainon ylläpitäminen 

• Sujuva lukeminen: 

-ilman, että rivit pomppivat

-ilman että sekoitat kirjaimia

-ilman, että kadotat kirjasta kohdan missä olit menossa sillä välin kun olet katsonut kauas (taululle) ja takaisin lähelle (kirjaan)

-ilman, että keskittymisesi herpaantuu

jotta lukeminen ei olisi niin hidasta ja työlästä! 

Mihin kaikkeen silmänliikeharjoittelu vaikuttaa: 

• Vähentää päänsärkyjä

• Helpotta huimausoireita ja pahoinvointia

• Lievittää niskajumeja ja siitä seuraavia liitännäisoireita kuten käsien puutumista

• Parantaa tasapainoa ja helpottaa asennon ylläpitoa ja keskivartalon tukea

• Auttaa keskittymiseen ja huomion suuntaamiseen

• “Parantaa työmuistia” koska silmien toiminta tehostuu eikä aikaa kulu kaikenlaiseen silmien liikkeiden ja toiminnan säätämiseen. 

• Helpottaa silmien väsymistä, kirvelyä ja muita ärsytysoireita

• Lievittää kipukokemusta

• Parantaa kehon liikelaajuuksia

• Helpottaa opiskelua ja sujuvoittaa lukemista 

Silmien liikkeiden toimintahäiriö ja primitiivirefleksit

Tärkeimpiä silmien toimintaan vaikuttavia primitiivirefleksejä ovat Moro-refleksi, STNR-refleksi, ATNR-refleksi sekä TLR-refleksi. Karkeasti nämä liittyvät siihen, miten sensomotoriikka on varhaisissa vaiheissa päässyt kehittymään ja minkälaisia aistiärsykkeitä silmäsi ovat saaneet ja kuinka monipuolisesti olet saanut treenata silmien käyttöä.

Esimerkiksi ne lapset, jotka ohittavat konttaamisen ja kiirehtivät kävelemään 10 kuukauden iässä eivät ole harjaannuttaneet silmien käyttöä yhtä tehokkaasti kuin he, jotka ovat jaksaneet hartaudella kontata ilman kiirettä nousta pystyyn. Eihän se toki tarkoita kaikkien kohdalla sitä, että toimintahäiriöitä ilmenee, mutta se voi lisätä riskiä siihen.

Vaikutukset voivat näkyä pitkälle aikuisuuteen saakka. Opimme nimittäin elämään näiden “haasteiden” kanssa, kompensoimaan omaa toimintaa tai suuntaamaan omat mielenkiinnon kohteet esimerkiksi vauhdikkaaseen tekemiseen ja isoihin linjoihin pienen piipertämisen sijaan. Oireita ja haasteita tottuminen ei kuitenkaan poista, vaan ne voivat kaventaa mahdollisuuksia (tulee kokemus, että opiskelu on työlästä) sekä laskea elämänlaatua (kun päätä särkee ja niskat jumittavat.) 

Mistä tiedän onko minulla silmien toimintahäiriö?

Tietenkin kysymällä itseltäsi, onko sinulla jotain näitä oireita tai haasteita, mitä tässä blogitekstissä on mainittu? Jos vastasit kyllä, voidaan silmien toimintaa testata silmien liikkeitä testaamalla. Lisäksi on toki tärkeää kartoittaa ja poissulkea muut sairaudet ja tilat, jotka voivat selittää silmien liikkeiden toimintahäiriötä, kuten jotkin silmäsairaudet. Jos kuitenkin olet siellä ns. “harmaalla alueella” eli mikään sairaus tai tila ei selitä oireita, voi silmäjumppa olla kortti, joka kannattaa katsoa primitiivirefleksien ohella. 

Varaa aika sensomotoriseen valmennukseen

Teen sensomotorista valmennusta Keravalla, jossa kartoitetaan myös silmien liikkeiden toimintahäiriötä. Kartoituksessa kartoitetaan laajemmin hermoston toimintaa ja refleksien kartoitus on yksi osa kokonaisuutta. Lue lisää sensomotorisesta valmennuksesta täältä.

Terkuin,
Rosa-Maria

Lähteet: 

Goddard Sally. 2014. Neuromotor Immaturity in children and adults. 

Koivisto Eetu ja Luomajoki Hannu. 2024. Käytännön neurotiede. VK-kustannus. 

Puustjärvi Anita. 2024. Aistitiedon käsittelyn vaikeudet. Santalahti-kustannus.

Vicente A. Domingo-Sanz, BA, MSc, MBA, Centro Montrull, Algemesí, Valencia, Spain. 2022. Inhibition of Primitive Reflexes and Its Relationship with Visual Projection in Children and Adolescents. Optometry & Visual Performance.

Z-health. 2024. Essentials Of Elite Performance 2.0. Kurssimateriaalit.